Tiina Ask - lauluntekijä

kuva Markku Tiitinen

Aloin tekemään lauluja, koska oli pakko.


Olin kolmikymppinen pienten lasten äiti, enkä osannut käsitellä vaikeita tunteita ja kadotin kuka itse olin. Oma identiteetti oli perustunut suorittamiselle ja tunnollisuudelle. Kiltteyden varjona oli uhriutuminen. Masennuin ja uuvuin ja sen varjossa kadotin musiikin ja oppimisen ilon. Pystyin kirjoittamaan. Kirjoitin paljon runoja.

Kun runot eivät enää riittäneet, syntyi ensimmäiset laulut. Luovuuden löytämisessä minua auttoi paljon käymäni kesäkurssi Orff-musiikkipedagogiikasta.

Musiikin avulla sain runoja paremmin kokonaisvaltaisen yhteyden tunteisiin.

Olen tehnyt omaa musiikkia 18 vuotta. Välillä olen pitänyt pitkiä taukoja tekemisessä, mutta lauluntekemisen tarve on osa persoonaani. Musiikin avulla ilmaisen itsessäni sellaista mitä muuten en pysty ja siksi se on tärkeää.

Sanon aina, että olen countrygospel - laulaja-lauluntekijä. Loppujen lopuksi en tiedä, mikä ja kuka olen, sillä teen sellaisia lauluja kuin teen. Usko, epäilys, luottamus, kivut, toivo ja kaipuu, suru ja kuolema ja elämä - ne ovat yhteisiä teemoja kaikkialla.

Oma taustani on kuitenkin lähes yksinomaan kirkkomusiikissa ja gospelissa. Musiikillisina esikuvinani olen pitänyt kahta grand old ladya: Outi Müller (os. Terho) ja Carole King. Muina vaikuttajina ovat varmasti Siionin virret, afrikkalainen virsilaulu, ja suomigospelin laulaja-lauluntekijät, kuten Jaakko Löytty, Pekka Simojoki - Anna-Mari Kaskinen ja Tarvo Laakso.

Erityisesti pidin erilaisista messuista. Rakastin Afrikkalaista gospelmessua, Hiljaisuuden messuja, Päivästä päivään messua ja Tuomamessua, Taize-lauluja, Liekit-musikaalia, Laulu yhteisestä leivästä - kokonaisuutta ja monia muita.

Lasten kautta tutuiksi ja tärkeiksi tulivat myös musikaalit kuten Tuhatta ja sataa ja Zooppera.

Yhteislaulut olivat oikeastaan parasta mitä tiesin, ja koin eniten iloa johtaessani seurakunnan lapsikuoroa Tähtitytöt. Lasten parissa ilo on vilpitöntä ja hetkessä syttyvää ja heidän energiansa tarttuvaa.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän haluan olla musiikissakin lapsen kaltainen.


KÄÄNNEKOHDAT


Ensimmäinen iso askel oli, kun lauluni Hymyn takana menestyi uusien hengellisten yhteislaulujen kilpailussa, jonka järjesti Kirkkomusiikkiliitto vuonna 2005.

Toinen käännekohta oli v. 2006, kun Teet sydämeni särkymään voitti nuorten hengellisten yhteislaulujen kilpailun, jonka järjesti Jyväskylän seurakunta nuorisomuusikko Anne Federleyn johdolla. Yleisöäänestys tapahtui sokkona ja koin, että voin viimeistään kutsua itseäni lauluntekijäksi, koska työni puhui puolestaan.

Kolmas käännekohta oli oman ensimmäisen singlen julkaisu v. 2008. Kivisydän: Miten löydän takaisin - single oli iso pieni askel laulunteolleni. Studiotyöskentelyyn totuttelu oli jännittävää ja haastavaa.

Neljäs ja toistaiseksi merkittävin käännekohta tapahtui kesällä 2013. Tutustuin Aki Liukkoon, countrymusiikin kuuntelijaan, joka ehdotti levyn tekoa. Hänestä tuli levyn kustantaja, tukija ja primus motor, jonka vankan ja kärsivällisen tuen ja kontaktien avulla saatiin perustettua The Great Old Band ja Vaeltajan tie - levy julkaistuksi v. 2014.

Teimme myös kaksi musiikkivideota lauluista Ei oo muuta kuin Jeesus (Denomination Blues) ja Tule tanssitaan.

Levyntekoprosessi oli ns. epämukavuusalueelle sukeltamista, koska opettelin lyhyessä ajassa valtavasti uusia asioita lähtien isomman bändin kanssa treenaamisesta kokopitkän levyn työstämiseen, promokuvien ottamiseen, markkinointiin ja kaikkeen siihen, mitä kuuluu musiikkibisneksen tekemiseen.

Kaikki se vaatii hyvää ja tervettä itsetuntoa, jonka kanssa minulla oli oma työ tehtävänä.

Levy menestyi gospelin maailmassa mukavasti. Sain myytyä sitä hyvin, tuli paljon myönteistä palautetta, levy valittiin jopa Vuoden Debyyttilevyksi pienen Lupaus.net - musiikkisivuston kautta. Se pääsi esille myös tunnettuihin aikakauslehtiin kuten Kotiliesi ja ET, joiden rohkaisevat maininnat antovat uskoa siihen, että lauluntekijänä minulla voi olla annettavaa myös gospelgenren ulkopuolella.

Kaiken kaikkiaan kyse on lauluntekijänä siitä, onko itsellä uskoa omiin lauluihin silloinkin, kun ei menesty, ei ole keikkoja, ei saa julkaistuksi ja yhteistyökumppanit ovat vähissä. Uskoa lisää se, kun näkee miten omat laulut vaikuttavat toisiin. Saavat kyyneliin, avautumaan, tulemaan autetuksi ja hoidetuksi. Se on ihme edelleen!

Voit tilata Vaeltajan tie -levyn sähköpostitse tiina (at) askmusic.fi hintaan 19,90€ (sis.postikulut). 2 levyä 29,90€. Levy sisältää laulujen sanat ja soinnut.

Songwriter

I started to make my own songs when I was in my 30's. I had written poems, but it wasn't enough. I needed something more.

By composing I could get a closer relationship with my emotions. I didn't know myself, I didnt know who I was. I had always just pleased everyone else as a teacher, mom, woman, wife and lost myself. I didnt know what are my needs or how to take care of myself.

So, it was a long journey and the trip wasn't easy at all.

Still, on the way, I found few opportunities. I said Yes when it was needed. I released my first single Miten löydän takaisin (How can I find back) at 2008. Finally I released my first record Vaeltajan tie (Way of wanderer) on 2014. It could happend, becouse one supporter found me. I was really lucky. He helped me alot and I jumped also in the musicbusiness world a little bit.

My musical background is in church- and gospelmusic. Finnish gospel is an own area. I see it more like countrymusic based. It started to develope on 70's and 80's by gospelmusicians Jaakko Löytty and Pekka Simojoki and Tarvo Laakso. I listened lot of their music as a teenage.

I also loved gospel musician Outi Müller (Terho) and I totally fell love in Carol King's music. I found my spirit there.

As a songwriter the best feedback and result is, when my simple song touches someone.

Sometimes my song heals. That is a little big miracle and that keeps myself to go on and not to give up. Music is a great gift from God.